9. lokakuuta 2017 14.30

Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana

Digitalisaatio on osa kunnossapidon tulevaisuutta ja tätä päivää. Se tuo uusia työkaluja työhön, auttaa ennakoimaan ja tekee näkyväksi asioita, joita voi havaita vain analysoimalla suuria tietomääriä.

Monipuoliset mittarit ja reaaliaikaisuus tuovat tarvittavaa ja todenmukaista tietoa päätöksentekoon. Se tekee niistä korvaamattomia johtamisen näkökulmasta. Kun toiminnan kannalta olennaiset ja luotettavat faktat ovat aina käytettävissä ja visualisoitavissa, voimme johtaa kunnossapitoa paremmin.

Tämä kaikki on tervetullutta ja tarpeellista uutta, joka edistää ja tehostaa kunnossapitoa. Kunnossapidon palveluyrityksille digitaalisuus on mahdollistanut uudenlaisia tiedon keräämiseen ja analysointiin pohjautuvia palveluja ja liiketoimintaa.

Olennaista muutoksessa on ihminen

Tietoa on siis tarjolla digiaikana, mutta mikä on sen käytön ja tulkinnan tilanne? Ja kuinka uudet älykkäät työkalut saadaan palvelemaan kunnossapitoa kokonaisvaltaisesti?

Kunnossapito on työntekijävaltainen ala, mikä on toimivan kunnossapidon edellytys nyt ja tulevaisuudessa. Jotta uudet työkalut tuovat hyötyjä ja tehokkuutta, on niiden käytön perustana oltava vahva pohja kentällä tehtävässä kunnossapitotyössä. Olennaista muutoksessa on ihminen.

Jotta mittareiden tarjoama tieto saadaan käyttöön, on järjestelmiä käytettävä oikein. Siihen tarvitaan ihmisiä – kunnossapidon työntekijöitä. Heidän roolinsa on olennainen, jotta digiajan kunnossapidosta saadaan toimivaa.

Ihmiset ovat ydintekijä myös asiakaspalavereissa, kuten myynnin ja hankintojen tilanteissa. Uudenlaisten palveluiden ja työkalujen myyntityössä on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että asiakas pysyy uuden äärellä keskustelussa mukana ja että asiat tulevat ymmärretyiksi puolin ja toisin.

Kunnossapitopalvelun asiakkaan on voitava luottaa prosessien tieto palveluntarjoajan käsiin. Palveluyrityksen järjestelmien ja niiden tietoturvan on luonnollisestikin oltava kovalla tasolla, varsinkin kun palveluyrityksen hallussa on dataa asiakkaan liiketoiminnan ytimestä. Yksin se ei riitä. Tietoturvallisuudessakin työntekijät ovat hyvin oleellisessa osassa ja työntekijöiden koulutukseen sekä turvallisten toimintatapojen ohjeistamiseen tulee panostaa. 

Tukea uuden omaksumiseen

Kun uusia työkaluja otetaan käyttöön, on tiedettävä tarkkaan mitä halutaan parantaa ja mikä on käyttäjän rooli kehityksessä. Aina uusien asioiden omaksuminen ei käy käden käänteessä – etenkin kun puhutaan alasta, jolla työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea.

Käyttöönotossa on oleellista imuohjaus, jossa työntekijöille näytetään konkreettisesti ne hyödyt, jotka uudesta toimintatavasta saadaan. Se luo kentällä tarpeen uudelle työkalulle ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa muutokseen. Näin uuden toimintatavan vastaanotto on huomattavasti parempi kuin tilanteessa, jossa se tuodaan kentälle ylähäältä annettuna.

Osalle työntekijöistä uudet digitaaliset työkalut ovat suuri haaste, joka edellyttää paljon opettelua, uusia työvaiheita ja työskentelyn muutosta. Osalle ne taas ovat luonteva osa elämää. Tiedon tulva ja älylaitteiden käyttö voi olla kunnossapidon arjessa myös häiriö ja stressitekijä. Varsinkin tiedonvaihdon ja viestinnän nopeus aiheuttaa helposti rikkonaisuutta ja häiriöitä työntekemiseen, mikä verottaa myös tehokkuutta.

Työn tehostuminen digitaalisuuden ansiosta ei siis ole itsestäänselvyys. Kaikissa tehtävissä tarvitaan mahdollisuus keskittyä työn tekemiseen.

Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden muun muassa kehityskeskusteluihin sähköisen yhteyden välityksellä. Näin keskustelut jäävät vääjäämättä etäisiksi, vaikka tälle mahdollisuudelle varmasti on käyttöä tietyissä tilanteissa. Näen ihmisten välisen vuorovaikutuksen arvokkaana osana työtä ja johtamista. Digitaalisten välineiden hyöty ja tarkoituksenmukaisuus tulee pohtia eri tilanteissa niiden tavoitteiden näkökulmista.

Työpaikoilla uuden omaksumiseen tarvitaan riittävät resurssit, tuki ja kannustava ilmapiiri. Parhaiten uutta opitaan pala kerrallaan. Tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi tulee olla kaikkien tiedossa. Johtamiselta edellytetään nyt tiedon hyödyntämisen ohella yhä keskustelevampaa, ymmärrettävämpää ja ihmisläheisempää otetta.

 

Jaakko HietavirtaJaakko Hietavirta
Talous ja johtaminen toimikunnan puheenjohtaja,
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry

Hietavirralla on kymmenen vuoden kokemus kunnossapidon johtamisesta sekä asennus- ja asiantuntijatehtävistä.

.

.

.

.


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Jaakko Hietavirta, tiimipäällikkö, Maintpartner / 09.10.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 06.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Henkilöstön koulutus on investointi, joka tuo tulosta
Lassi Santala, tekninen johtaja, Koskisen Oy / 09.08.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016