20. marraskuuta 2017 12.30

Timo Lehtinen: Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan

Teollisuuden kunnossapidolla tavoitellaan useimmiten käyttövarmuutta – sitä, että koneet ja laitteet toimivat mahdollisimman hyvin ja luotettavasti silloin kun niitä tarvitaan.

Käyttövarmuus on tarpeellinen, mutta suhteellisen kapea ja yksipuolinen käsite. Teknologiayrityksen kunnossapidon kohteena on monesti monimutkainen prosessi, jonka yhteydet yrityksen liiketoimintaan, asiakaskokemukseen ja menestykseen ovat suorat ja kiistattomat.

Niissä yrityksissä, joissa riskit ovat suuret, myös kunnossapito nähdään perusteltuna investointina varmistamassa toimintakykyä ja tehokkuutta. Esimerkiksi lentokoneessa tai ydinvoimalassa käyttövarmuus määritellään luotettavuutta painottaen jo suunnitteluvaiheessa, jolloin myös kunnossapidosta tulee aidosti ennakoivaa. Niissä riskiskenaariot vältetään jo etukäteen luotettavilla prosesseilla ja toimintamalleilla. Kunnossapidon menetelmiä myös kehitetään systemaattisesti ja jatkuvasti.

Puhutaan käyttöomaisuuden riskien hallinnasta, joka kattaa elinkaaren eri vaiheet. Käyttövarmuus on yksi osa tässä laajassa kokonaisuudessa. Tavoitteena on taata prosessien ja toimintamallien luotettavuus – oli kyseessä sitten maailmanlaajuisesti toimiva yritys, perusteollisuuden alihankkija, traktori tai kuuraketti.

Vaihtoehdot näkyviksi ennen kuin ne toteutuvat

Samat menetelmät, jotka ovat käytössä korkeiden riskien kohteissa, soveltuvat käyttöön myös perusteollisuudessa. Arvioitujen riskien perusteella oikein ajoitetulla ja mitoitetulla kunnossapidolla voi säästää merkittävästi jo keskisuuressa yrityksessä.

Käyttöomaisuuden riskien hallinnassa olennaista on tunnistaa laajasti yrityksen kriittiset toiminnot ja olennaiset syy–seuraussuhteiden ketjut. Tämä pätee niin tuotannossa kuin tuotteiden suunnittelussa.

Käyttöomaisuuden riskien hallinta alkaa skenaarioanalyysistä, joka tekee näkyväksi eri vaihtoehdot ennen kuin ne toteutuvat. Prosessien suunnittelussa pidetään huoli, että olennainen tieto saadaan käyttöön riittävän varhain ja että toimintamallit varmistavat onnistumisen. Kehittynyt analytiikka ja teollinen internet ovat tärkeitä työkaluja silloin, kun taustalla on kokonaisvaltainen suunnitelma ja systemaattiset toimintamallit tiedon hyödyntämiseksi.

Reaktiivinen toiminta on edelleen valitettavan tyypillistä suomalaisten teknologiayritysten kunnossapidossa. Jos ennakoimattomuus kunnossapidossa hyväksytään, samalla hyväksytään riskit ja myös reaktiivisesta toiminnasta koituvat kustannukset.

On esimerkkejä, joissa käyttöomaisuuden riskien hallinnalla on saavutettu jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöpotentiaali. Toimenpiteistä riippuen, työn tulokset näkyvät suoraan viivan alla, puhumattakaan tärkeimmästä – asiakaslupauksista. Lupausten antamiseen ja pitämiseen tarvitaan tietoa ja varmuutta.

Riskien hallinta osaksi organisaatioita

Teknologia-alalla vaatimukset kehittyvät, ja aiempaa parempi riskien hallinta on selkeä suuntaus. Sen toteuttaminen on kuitenkin perusteollisuudessa vielä yksittäisten päätösten varassa. Jokainen johtaja puhuu luotettavuudesta. Riskien toteutumisen uhka ja ehkä myös sen mahdolliset kustannukset tiedostetaan. Silti organisaatioiden tasolla systemaattisia toiminnan kehittämisen menetelmiä hyödynnetään vielä huonosti, vaikka valmiita työkaluja ja hyviä esimerkkejä jo löytyykin runsaasti.

Pitkäjänteisen käyttöomaisuuden riskien hallinnan mahdollisuudet ovat suuret. Kokonaisvaltaisella näkemyksellä kunnossapitoon ja jatkuvalla systemaattisella kehittämisellä saadaan aikaan parempia tuotteita ja palveluita, tyytyväisempiä asiakkaita ja toimivampia organisaatioita. Parhaimmillaan se voi olla jopa suomalainen vientituote. Eikö vietäisi jo kunnossapito uudelle tasolle koko Suomessa?

Timo Lehtinen
toimitusjohtaja
Ramentor Oy

Kirjoittaja on kunnossapitoyhdistys Promaintin käyttövarmuustoimikunnan puheenjohtaja.

Asiantuntija- ja ohjelmistoyritys Ramentor Oy on käyttövarmuuden suunnittelun menetelmien ja työkalujen asiantuntija ja kumppani erikokoisille teknologiateollisuuden yrityksille. Lisätietoja: http://www.ramentor.com/etusivu/

Pohjoinen Teollisuus 2018 -tapahtuman ohjelmissa kunnossapito on yksi teemoista.

Tutustu Pohjoinen Teollisuus -tapahtumaan »

 


6. lokakuuta 2017 6.30

Mika Immonen: Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?

Kunnonvalvonnassa on kaikki hyvin. Meillä on IoT ja muitakin loistavia asioita vähintään tuloillaan tai kehitteillä ja nopeimmilla jo jalkautuksessa… Mutta tämä ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että kentällä tarvitaan myös toimivia mittalaitteita, ajantasaista osaamista ja silloin tällöin vähän kyseenalaistamista.

Alkuun kaksi peruskysymystä: osaammeko hyödyntää kunnonvalvonnasta saatavaa informaatiota tehokkaasti ja oikealla tavalla? Käytämmekö tätä tietoa oikein, kun vaadimme sen perusteella parempaa tuotantotehokkuutta, alempia kunnossapitokustannuksia ja kilpailukykyä verrattuna vastaaviin toimijoihin maailmanlaajuisesti?

 

Kunnonvalvonnan oikeaan hyödyntämiseen liittyy myös huolellisuutta ja kehittämistä

Kun hankimme uusia koneita ja laitteita, muistammeko huomioida jo hankintavaiheessa vastaanottotarkastukseen liittyvät kiperät lauseet, kuten ”tilaajan edustaja hyväksyy laitteen kunnossapidettäväksi mikäli laitteen mitatut arvot alittavat sille asetetut rajat”? Tällä varmistetaan laitteen oikeanlainen asennus ja tarkastetaan, ettei siinä ole valmistus- ja suunnitteluvirheitä tai kuljetusvaurioita. Pelkkä hienosti maalattu pinta ei ole se, millä rahaa tehdään tai sitä säästyy.

Kunnonvalvonnan kehittäminen vaatii resursseja, joilla on aikaa panostaa nimenomaan kehitystyöhön. Vaikka kaikki asiat eivät mene maaliin, niin muutamalla pienellä valvontamenetelmän kehittämisellä tai käyttöönottamisella luodaan jo hyvinkin suuria säästöjä tuotantoon ja kunnossapitoon.

Kunnonvalvonnan asiantuntijoiden huolena onkin, olemmeko unohtamassa tämän kehittämisen? Voin omasta puolestani vastata, että kun aloittelin työuraani (jota on aika paljon vielä jäljellä), suomalaisissa yrityksissä oli tyypillisesti kunnonvalvontaa kehittämässä useita insinöörejä ja teknikkoja, mutta nykyisin vastuu on harvojen harteilla.

Kehitys pysähtyy, ellei siihen panosteta pitkäjänteisesti. Otan esimerkin autourheilun maailmasta, jota seuraan harrastuksenani: Gazoo Racing sai auton toimimaan Jyväskylän rallissa, mutta lopettaako se kehittämisen ja uskoo, että voittokulku jatkuu? Ei lopeta.

 

Kunnonvalvonnan tekijät tulevaisuudessa

Toinen huomiota ansaitseva alue on alan osaaminen, koulutus ja kiinnostavuus. Toimikunnassamme olemme useissa palaverissa kantaneet huolta, että Suomessa koulutetaan liian vähän osaajia tähän ammattiin. Useista koulutuslaitoksista on kunnonvalvonnan koulutusohjelmat ajettu alas. Jos ei ole koulutusta, alan vetovoima hiipuu. Suomelle teollisuus on niin keskeinen kivijalka, että siihen meillä ei ole varaa. Nuorta polvea tarvitaan, koska kuusikymppiset jäävät eläkkeelle tasaiseen tahtiin.

Kauhukuvani rekrytointimessuilta on se, että koettaisin markkinoida nuorisolle kunnonvalvontaa tulevaisuuden ammattina, ja saisin vastauksen: kyllä meitä teollisuus kiinnostaa, nimittäin peliteollisuus!

 

Mika ImmonenMika Immonen Efora Oy

Mika Immonen toimii Kunnonvalvonta- ja diagnostiikkatoimikunnan puheenjohtajana ja Eforassa projektipäällikkönä vastaten mm. kunnonvalvonnan kehittämisestä useiden muiden kanssa.

 

.

 

 

Teknologia17-tapahtuman yhteydessä pidettävien Kunnossapito-messujen puheenvuoroissa käsitellään mm. kunnossapidon kehittämistä sekä työvoimatilannetta.

Tutustu ohjelmaan »

Lisätietoja:
Kunnossapitomessut
www.efora.fi/


4. syyskuuta 2017 14.35

Emil Ackerman: Hukka pois data-analytiikalla

Älykäs analytiikka on täsmätyökalu suunnittelemattomien seisokkien vähentämiseen. Kysymys on käytännössä siitä, miten jo olemassa olevaa tietoa voi hyödyntää automatisoidusti ja kustannustehokkaasti kunnossapidon ja tuotannonohjauksen tueksi.

Data-analyysi mahdollistaa suunnittelemattomien huoltokatkojen ja konerikkojen vähentämisen ja auttaa osaltaan varmistamaan häiriöttömän tuotannon ja toiminnan. Yhä useammin data-analytiikkaa käytetään myös tuotannon optimoinnissa ja laadun ohjauksessa. Toisin sanoen, älykäs analytiikka mahdollistaa monenlaisen hukan vähentämisen tehtaalla. Tuotannosta kertyvä data ja analytiikan hyödyntäminen ovat jo tuoneet merkittävän muutoksen suomalaisen teollisuuden tapaan tehdä huoltoa ja kunnossapitoa.

Isoille teollisuusyrityksille data-analytiikan hyödyntäminen kunnossapidossa ja tuotannon laadunvalvonnassa alkaa olla jo arkipäivää. Parin viime vuoden aikana myös pienemmät teolliset toimijat ovat alkaneet miettiä sen mahdollisuuksia omalla kohdallaan. Hypetystä seurannut varovaisuus on väistymässä tuotantovolyymien käännyttyä kasvuun, sillä jokainen tuotantojohtaja tietää, miten kalliita ja haitallisia suunnittelemattomat huoltokatkot ja konerikot voivat olla. Ne vaarantavat liiketoiminnan kannattavuuden ja vievät voimavaroja paitsi tuotannosta, myös sen kehittämisestä.

Tuotannon kasvaessa ja lähestyessä kapasiteettinsa rajoja on ennakoivalla kunnossapidolla vielä paljon tehtävissä häiriöttömän tuotannon ja toiminnan varmistamiseksi. Eniten hyötyvät ne, joille jokainen menetetty tuotantotunti on kallis. Kun kapasiteetit lähestyvät maksimia, toiminnan ennakoinnin hyödyt korostuvat.

 

Tekoäly tarpeen datan jalostamisessa

Tuotanto, laatu ja kunnossapito linkittyvät toisiinsa, ja pelkän kunnossapidon sijasta on aivan aiheesta alettu puhua käynnissäpidosta: miten tuotantokone toimii nyt ja myös jatkossa. Vaikka mikään menetelmä ei voi täysin estää odottamattomien ulkoisten tekijöiden aiheuttamia häiriöitä, lisää sensorien jatkuvasti keräämä relevantti tieto ymmärrystä siitä, mitä tuotannossa on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt ja mitä tulee tapahtumaan.

Dataa kertyy kuitenkin niin suuria määriä, ettei sitä ole mahdollista manuaalisesti seurata vaan automatisoidun data-analytiikan merkitys korostuu. Tuotannosta vastaavien avuksi tarvitaan tekoälyä jalostamaan kertyvää dataa automaattisesti ymmärrettävämpään muotoon.

Automatisoitua analytiikkaa sovelletaan jo yleisesti verkkokaupassa tuottamaan tilannekuvaa esimerkiksi markkinoinnin päätöksenteon tueksi. Myös teollisuudessa reaaliaikaisella tiedon hyödyntämisellä ja tilannekuvalla olisi huomattavan paljon annettavaa verrattuna reaktiiviseen toimintaan.

Siksi joskus hypetykseksi koetut käsitteet data-analytiikasta, tekoälystä ja koneoppimisesta teolliseen internetiin ovat tulleet jäädäkseen. Iskusanojen ytimessä on käytännön kokemus siitä, että mitä ajantasaisempi tieto oikeilla henkilöillä on oikeista asioista, sitä paremmin tuotannossa pystytään toimimaan. Automatisoidulla datan hyödyntämisellä saadaan aina astetta ennakoitavampi ympäristö, jossa ollaan tilanteen tasalla ennen peruuttamattomia taloudellisia vahinkoja.

Emil Ackerman

 

EMIL ACKERMAN,
Toimitusjohtaja
Quva Oy

Emil on IIoT-vaikuttaja ja innokas myyntimies. Hänen päätehtäviinsä kuuluu liiketoiminnan kehittäminen ja asiakkaiden tyytyväisyyden varmistaminen. Emil toimii myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n Datasta Toimintaan Teollisuudessa (DTT) -toimikunnan puheenjohtajana.

 

 

 

Quva Oy on teollisen big datan analytiikkayritys, joka tekee yhteistyötä alan edelläkävijöiden kanssa.

 

 

Teknologia17-tapahtuman yhteydessä pidettävien Kunnossapito-messujen puheenvuoroissa käsitellään mm. tekoälyä ja datan keräämistä. Tutustu ohjelmaan »

Lisätietoja:
Kunnossapitomessut
www.quva.fi


23. toukokuuta 2016 10.50

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus

Moni yllättyy nähdessään alla olevan kuvion. Kuviossa on esitettynä IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin datan kautta eri sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöt. Siis kaikki ne päästöt, jotka syntyvät kyseisen energiamuodon eri tuotantovaiheessa – rakentamisessa, polttoaineen tuotannossa, käyttövaiheessa ja niin edelleen. Yllättäväksi kuvion tekee monille se, että ydinvoima pärjää vertailussa niin hyvin. Se on puhtaudessa mitalisijoilla tuulivoiman kanssa.

Sähköntuotannon elinkaaripäästöt

hiilidioksidigrammaa per kWh

fennonen-sahkontuotannon-elinkaaripaastot

Kuvaajassa on esitetty eri sähköntuotantotapojen keskimääräiset elinkaaripäästöt IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin) mukaan. Laskelma sisältää ydinvoiman osalta uraanin louhinnan, polttoaineen valmistuksen, laitosten rakentamisen, käytön ja purkamisen sekä loppusijoituksen.

Tulosta voi selittää neljällä ydinvoiman ominaisuudella. Niistä ensimmäinen on ydinvoimalaitoksen pitkä käyttöikä. Iso osa elinkaaripäästöistä syntyy rakennusvaiheessa, mutta koska laitoksia käytetään pitkään, jopa 60 vuotta, niitä tarvitsee korvata harvoin uusilla.

Toisekseen ydinvoimalaitoksessa tuotetaan suuri määrä sähköä pienellä maa-alueella. Tämä on päästöttömyyden ohella ydinvoiman suurimpia vahvuuksia. Mitä pienempi pinta-ala on varattuna energiantuotannon tarpeisiin, sitä enemmän maata jää muuta tarkoitusta varten – asumiseen, ruoan tuotantoon, virkistyskäyttöön, koskemattomaksi luonnoksi. Rakentaminen synnyttää päästöjä, joten mitä pienempi ala rakennetaan, sitä pienemmät ovat päästöt.

Kolmanneksi ydinvoiman tuottaminen vaatii määrällisesti hyvin vähän polttoainetta, jos verrataan määriä vaikkapa kivihiilen polttoon. Ydinenergia on miljoonia kertoja tiiviimpää energiaa kuin kivihiilen, öljyn tai puun sisältämä kemiallinen energia. Käytettyä polttoainetta voidaan myös kierrättää, mikä pienentää ympäristövaikutuksia entisestään.

Viimeiseksi se tärkein syy kaikista: ydinreaktiossa ei vapaudu kasvihuonekaasupäästöjä.

Voimayhtiöiden toiminnan tarkoitus ei ole ympäristön suojeleminen, vaan energiantuotanto. Siitä huolimatta kasvava huoli ilmastonmuutoksesta pakottaa myös energiayhtiöt tarkastelemaan toimintansa ilmastovaikutuksia.

Ironisesti ydinvoima-alalla on pitkään ja huolella varjeltu salaisuutta ydinsähkön ympäristöystävällisyydestä, kun talouden argumentit ovat kiilanneet aina tärkeysjärjestyksessä kärkeen. Nyt näyttää kuitenkin käyvän niin, että ilmaston lämpenemisen torjunta on muodostumassa yhdeksi tärkeimmistä syistä tuottaa sähköä ydinvoimalla. Ilmastotavoitteiden myötä maiden on siirryttävä päästöttömiin energiamuotoihin, jolloin ydinenergiaa on hyvin vaikeaa sivuuttaa, ainakaan ympäristösyistä.

Maira Kettunen Fennovoiman viestintäjohtaja Kuva Susanna Kekkonen

 

Maira Kettunen
Viestintäjohtaja
Fennovoima

Fennoivoiman ajankohtaiset kuulumiset Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa:

Ke 25.5. ja to 26.5. Ohjelmalava Hailuodolla

12:30    Hanhikivi 1 -hankkeen tuoreet kuulumiset
Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija, Fennovoima Oy

13:00    RAOS Project Hanhikivi 1 -projektissa
Antti Pasanen, työmaajohtaja, RAOS Project Oy

 

Teksti on julkaistu 17.5. Kauppalehden Energiablogissa: 
http://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/fennovoima-ydinvoima-alan-huolella-varjelema-salaisuus


13. toukokuuta 2016 9.30

Kun logistiikka ratkaisee

Logistiikka on haastava laji. Siinä pärjätäkseen on mentävä asiakkaan iholle ja kuunneltava herkällä korvalla sekä tarpeet että odotukset. Me VR Transpointilla kehitämme jatkuvasti uusia, asiakkaan toimintaa tukevia ratkaisuja, joissa kuljetusten lisäksi voidaan räätälöidä koko logistiikkajärjestelmä lisäpalveluineen - aina tehtaalta satamaan, tai vaikka merten yli.

Palvelumme painottuvat varsinkin raskaan teollisuuden tarpeisiin. Täällä pohjoisessa, kuten muuallakin Suomessa, metsäteollisuuden logistiikka muodostaa toiminnastamme merkittävän osan. Perinteisen metsäteollisuuden oheen on kasvamassa uutta bioenergiatuotantoa, joka on kasvava teollisuudenala ja luo kuljetuksille uusia mahdollisuuksia.

Pohjoisen logistiikkakarttaan tuovat kiinnostavia näköaloja vireillä olevat kaivoshankkeet ja niihin liittyvät väyläsuunnitelmat. Kaivoksilta louhittavat raaka-aineet ja niistä jalostetut tuotteet synnyttävät raskaan teollisuuden suurimpia tavaravirtoja. Niiden logistiikkaan rautatiet tarjoavat maakuljetusmuotona ylivoimaiset tehokkuus-, kustannus- ja ympäristöhyödyt. Vuosikymmeniä toimivan teollisuuden tueksi on järkevää suunnitella kestävä, tehokas ja ympäristöä säästävä infrastruktuuri. Pitkäjänteinen näkemys kaivoksiin liittyvien väylähankkeiden osalta on siis toivottavaa, myös alueellisen kehittämisen ja uusien työpaikkojen näkökulmasta.  

Varsinkin pohjoisessa, josta etäisyydet ovat pitkiä, on järkevää keskittää ja yhdistää kuljetusvirtoja.  Hyvä esimerkki VR Transpointin tuottamista logistiikkapalveluista ja synergiasta ovat rauta- ja maantiekuljetusten yhdistelmä, Rail & Road, kuten sitä kutsumme. Sen avulla voidaan yhdistellä eri kuljetusvirtoja yhä tehokkaampien ratkaisujen luomiseksi. Tällöin keskeisessä osassa ovat myös yhdistelyn mahdollistavat terminaalit, joihin eri kuljetukset kerätään autoilla, ja joista runkokuljetukset toteutetaan junilla. Tästä esimerkki on tuleva Kemijärven raakapuuterminaali, jossa on mahdollisuuksia myös muiden raaka-aine- ja tuotekuljetusten alueelliseksi hubiksi.

Lähes mitä tahansa massatavaraa voidaan kuljettaa tehokkaasti autojen ja junan yhdistelmällä. VR Transpoint tarjoaa lisäksi kuljetussuunnittelun, välivarastoinnit, lastauksen, purkamisen sekä satamaoperoinnin. Asiantuntemuksemme auttaa eri vaiheiden sujuvassa yhdistämisessä ja myös tarvittavan infran rakentamisessa. Osaamisemme on vahvaa sekä kansainvälisesti että erityisesti idän liikenteessä.

Me VR Transpointilla haluamme tehdä logistiikkaa, joka palvelee myös asiakkaan asiakasta. Tuottaa tehokasta ja erinomaista palvelua, joka parantaa ostajansa kilpailukykyä. Tehdä sellaista logistiikkaa, joka toimii kaikissa tilanteissa, myös niissä yllättävissä.

VR Transpointilta asiakas saa halutessaan koko ratkaisun, alan parhaalla asiantuntemuksella suunnitellun ja toteutetun Avaimet käteen-logistiikkapaketin.  Me teemme logistiikan helpoksi.

Tero Kosonen VR Transpoint

 

Tero Kosonen
rautatielogistiikan tuotantojohtaja
VR Transpoint

Tervetuloa kuulemaan lisää VR Transpointin ja logistiikka-alan kehitysnäkymistä Pohjoinen Teollisuus –tapahtumaan 25.-26.5. 


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 6.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016