23. toukokuuta 2016 10.50

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus

Moni yllättyy nähdessään alla olevan kuvion. Kuviossa on esitettynä IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin datan kautta eri sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöt. Siis kaikki ne päästöt, jotka syntyvät kyseisen energiamuodon eri tuotantovaiheessa – rakentamisessa, polttoaineen tuotannossa, käyttövaiheessa ja niin edelleen. Yllättäväksi kuvion tekee monille se, että ydinvoima pärjää vertailussa niin hyvin. Se on puhtaudessa mitalisijoilla tuulivoiman kanssa.

Sähköntuotannon elinkaaripäästöt

hiilidioksidigrammaa per kWh

fennonen-sahkontuotannon-elinkaaripaastot

Kuvaajassa on esitetty eri sähköntuotantotapojen keskimääräiset elinkaaripäästöt IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin) mukaan. Laskelma sisältää ydinvoiman osalta uraanin louhinnan, polttoaineen valmistuksen, laitosten rakentamisen, käytön ja purkamisen sekä loppusijoituksen.

Tulosta voi selittää neljällä ydinvoiman ominaisuudella. Niistä ensimmäinen on ydinvoimalaitoksen pitkä käyttöikä. Iso osa elinkaaripäästöistä syntyy rakennusvaiheessa, mutta koska laitoksia käytetään pitkään, jopa 60 vuotta, niitä tarvitsee korvata harvoin uusilla.

Toisekseen ydinvoimalaitoksessa tuotetaan suuri määrä sähköä pienellä maa-alueella. Tämä on päästöttömyyden ohella ydinvoiman suurimpia vahvuuksia. Mitä pienempi pinta-ala on varattuna energiantuotannon tarpeisiin, sitä enemmän maata jää muuta tarkoitusta varten – asumiseen, ruoan tuotantoon, virkistyskäyttöön, koskemattomaksi luonnoksi. Rakentaminen synnyttää päästöjä, joten mitä pienempi ala rakennetaan, sitä pienemmät ovat päästöt.

Kolmanneksi ydinvoiman tuottaminen vaatii määrällisesti hyvin vähän polttoainetta, jos verrataan määriä vaikkapa kivihiilen polttoon. Ydinenergia on miljoonia kertoja tiiviimpää energiaa kuin kivihiilen, öljyn tai puun sisältämä kemiallinen energia. Käytettyä polttoainetta voidaan myös kierrättää, mikä pienentää ympäristövaikutuksia entisestään.

Viimeiseksi se tärkein syy kaikista: ydinreaktiossa ei vapaudu kasvihuonekaasupäästöjä.

Voimayhtiöiden toiminnan tarkoitus ei ole ympäristön suojeleminen, vaan energiantuotanto. Siitä huolimatta kasvava huoli ilmastonmuutoksesta pakottaa myös energiayhtiöt tarkastelemaan toimintansa ilmastovaikutuksia.

Ironisesti ydinvoima-alalla on pitkään ja huolella varjeltu salaisuutta ydinsähkön ympäristöystävällisyydestä, kun talouden argumentit ovat kiilanneet aina tärkeysjärjestyksessä kärkeen. Nyt näyttää kuitenkin käyvän niin, että ilmaston lämpenemisen torjunta on muodostumassa yhdeksi tärkeimmistä syistä tuottaa sähköä ydinvoimalla. Ilmastotavoitteiden myötä maiden on siirryttävä päästöttömiin energiamuotoihin, jolloin ydinenergiaa on hyvin vaikeaa sivuuttaa, ainakaan ympäristösyistä.

Maira Kettunen Fennovoiman viestintäjohtaja Kuva Susanna Kekkonen

 

Maira Kettunen
Viestintäjohtaja
Fennovoima

Fennoivoiman ajankohtaiset kuulumiset Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa:

Ke 25.5. ja to 26.5. Ohjelmalava Hailuodolla

12:30    Hanhikivi 1 -hankkeen tuoreet kuulumiset
Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija, Fennovoima Oy

13:00    RAOS Project Hanhikivi 1 -projektissa
Antti Pasanen, työmaajohtaja, RAOS Project Oy

 

Teksti on julkaistu 17.5. Kauppalehden Energiablogissa: 
http://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/fennovoima-ydinvoima-alan-huolella-varjelema-salaisuus


13. toukokuuta 2016 9.30

Kun logistiikka ratkaisee

Logistiikka on haastava laji. Siinä pärjätäkseen on mentävä asiakkaan iholle ja kuunneltava herkällä korvalla sekä tarpeet että odotukset. Me VR Transpointilla kehitämme jatkuvasti uusia, asiakkaan toimintaa tukevia ratkaisuja, joissa kuljetusten lisäksi voidaan räätälöidä koko logistiikkajärjestelmä lisäpalveluineen - aina tehtaalta satamaan, tai vaikka merten yli.

Palvelumme painottuvat varsinkin raskaan teollisuuden tarpeisiin. Täällä pohjoisessa, kuten muuallakin Suomessa, metsäteollisuuden logistiikka muodostaa toiminnastamme merkittävän osan. Perinteisen metsäteollisuuden oheen on kasvamassa uutta bioenergiatuotantoa, joka on kasvava teollisuudenala ja luo kuljetuksille uusia mahdollisuuksia.

Pohjoisen logistiikkakarttaan tuovat kiinnostavia näköaloja vireillä olevat kaivoshankkeet ja niihin liittyvät väyläsuunnitelmat. Kaivoksilta louhittavat raaka-aineet ja niistä jalostetut tuotteet synnyttävät raskaan teollisuuden suurimpia tavaravirtoja. Niiden logistiikkaan rautatiet tarjoavat maakuljetusmuotona ylivoimaiset tehokkuus-, kustannus- ja ympäristöhyödyt. Vuosikymmeniä toimivan teollisuuden tueksi on järkevää suunnitella kestävä, tehokas ja ympäristöä säästävä infrastruktuuri. Pitkäjänteinen näkemys kaivoksiin liittyvien väylähankkeiden osalta on siis toivottavaa, myös alueellisen kehittämisen ja uusien työpaikkojen näkökulmasta.  

Varsinkin pohjoisessa, josta etäisyydet ovat pitkiä, on järkevää keskittää ja yhdistää kuljetusvirtoja.  Hyvä esimerkki VR Transpointin tuottamista logistiikkapalveluista ja synergiasta ovat rauta- ja maantiekuljetusten yhdistelmä, Rail & Road, kuten sitä kutsumme. Sen avulla voidaan yhdistellä eri kuljetusvirtoja yhä tehokkaampien ratkaisujen luomiseksi. Tällöin keskeisessä osassa ovat myös yhdistelyn mahdollistavat terminaalit, joihin eri kuljetukset kerätään autoilla, ja joista runkokuljetukset toteutetaan junilla. Tästä esimerkki on tuleva Kemijärven raakapuuterminaali, jossa on mahdollisuuksia myös muiden raaka-aine- ja tuotekuljetusten alueelliseksi hubiksi.

Lähes mitä tahansa massatavaraa voidaan kuljettaa tehokkaasti autojen ja junan yhdistelmällä. VR Transpoint tarjoaa lisäksi kuljetussuunnittelun, välivarastoinnit, lastauksen, purkamisen sekä satamaoperoinnin. Asiantuntemuksemme auttaa eri vaiheiden sujuvassa yhdistämisessä ja myös tarvittavan infran rakentamisessa. Osaamisemme on vahvaa sekä kansainvälisesti että erityisesti idän liikenteessä.

Me VR Transpointilla haluamme tehdä logistiikkaa, joka palvelee myös asiakkaan asiakasta. Tuottaa tehokasta ja erinomaista palvelua, joka parantaa ostajansa kilpailukykyä. Tehdä sellaista logistiikkaa, joka toimii kaikissa tilanteissa, myös niissä yllättävissä.

VR Transpointilta asiakas saa halutessaan koko ratkaisun, alan parhaalla asiantuntemuksella suunnitellun ja toteutetun Avaimet käteen-logistiikkapaketin.  Me teemme logistiikan helpoksi.

Tero Kosonen VR Transpoint

 

Tero Kosonen
rautatielogistiikan tuotantojohtaja
VR Transpoint

Tervetuloa kuulemaan lisää VR Transpointin ja logistiikka-alan kehitysnäkymistä Pohjoinen Teollisuus –tapahtumaan 25.-26.5. 


9. toukokuuta 2016 15.05

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus

3D-tulostus on trendi, jota kannattaa vähintäänkin seurata teollisuudessa. Uskon, että tulevaisuudessa se on yhä tärkeämpi osa teollisuusyritysten arkea. Alan kasvu on selkeää. Uusia sovellusalueita ja teollisuuden aloja tulee sen piiriin koko ajan lisää.

Teollisuudessa 3D-tulostuksen hyödyntäminen vahvistuu tuotekehityksessä, lopputuotteiden valmistuksessa, osana tuotantovälineitä ja kunnossapidossa.

Tuotekehityksessä 3D-teknologia tekee paluun juurilleen. 1980-lopulla tämä teknologia kehitettiin mahdollistamaan konkreettiset prototyypit ja mallikappaleet suunnittelijoiden käyttöön. Uuden teknologian ansiosta 3D-tulostus on merkittävä apu etenkin laajoissa projektitoimituksissa. Se mahdollistaa useiden alakokonaisuuksien hahmottamisen suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Insinöörit on koulutettu hahmottamaan monimutkaisia kokonaisuuksia piirustusten ja tietokonemallien perusteella. Yleensä suunnitteluun ja viimeistään myyntitilanteeseen osallistuu henkilöitä, joille kokonaisuuden esitteleminen konkreettisen pienoismallin avulla on selkeämpää kuin kaksiulotteisesti. 3D-tulostus on kommunikoinnin apuväline ja keino säästää aikaa silloin, kun toimittajaverkosto koostuu useista yrityksistä.

Monimutkaisia kappaleita ilman tuotannon rajoituksia

Lopputuotteiden valmistuksessa 3D-teknologiat ovat tuore trendi, jonka kehittämiseen monet maailman suurimmista tuotantoyrityksistä ovat investoineet. 3D-tulostettujen tuotteiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Vasta äskettäin 3D-tulostettavat materiaalit ovat kehittyneet sille tasolle, että tasokkaita tuotteita voi valmistaa kuluttajille tulostamalla. Valtaosa 3D-tulostuksella valmistetuista tuotteista on BtoB-puolen erikoiskomponentteja.

Keskeistä 3D-teknologian hyödyntämisessä lopputuotteiden valmistuksessa on, että tällä valmistustavalla saadaan aikaan ominaisuuksia, jotka muutoin eivät olisi mahdollisia.  Valmistus onnistuu kaikkialla missä sopiva teknologia on käytössä. Monimutkaiset kappaleet, kuten lentokoneiden polttoainesuuttimet, pystytään suunnittelemaan ja valmistamaan optimaalisiksi ilman perinteisiä tuotannon rajoituksia, jolloin lopputuotteesta tulee kevyempi, suorituskykyisempi ja energiaystävällisempi.

Kolmas vahvasti kehittyvä tapa hyödyntää 3D-tulostusta teollisuudessa on 3D-teknologian käyttö tuotantovälineissä. Esimerkiksi kappaleita käsittelevien osien, kuten tarraimien, tai erilaisten muottien ominaisuudet voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvetta vastaaviksi paikan päällä. Pienillä investoinneilla tuotantoon saadaan tehokkuutta, kun hidastavat solmukohdat saadaan poistettua.

Tehtaisiin ja niiden tuotantosoluihin on viime aikoina hankittu edullisemman hintaluokan 3D-tulostimia, joita hyödynnetään juuri tuotantovälineiden valmistuksessa. Niiden käyttöön riittää 3D-CAD-osaaminen. Tämä trendi on yllättänyt jopa alan tutkijan. Olen ilokseni joutunut kääntämään takkia ja toteamaan, että myös edullisen hintaluokan tulostimille on käyttöä ja kysyntää teollisuudessa.

Vahvaa suomalaista 3D-tulostuksen osaamista

3D-valmistus on lupaava trendi kunnossapidossa, missä hyödynnetään usein ulkopuolista valmistuspalvelua ja vaativamman tason tulostuslaitteita. Tulevaisuuden varaosahuolto onkin digitaalinen varaosavarasto, josta yritys saa nopeasti tarvitsemansa osan käyttöönsä joko itse tulostaen tai tilaten sen paikalliselta palveluyritykseltä. Digitaaliset tuotemallit tulevat jatkossa olemaan osa teollista internetiä ja tuotemallitietojen tarjoaminen 3D-tulostusta varten osa laitevalmistajan palvelua.

Suomessa 3D-teknologian osaaminen on erinomaisella tasolla. Kaikille edellä mainituille teollisuuden hyödyntämille osa-alueille löytyy kotimaasta vahvaa osaamista.

3D-tulostus on kattavasti ja näkyvästi esillä Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa. Messujen 3D-tulostuksen Ratkaisuklinikalla on alan viimeisintä tietoa ja käytännön osaamista. Paikalla on niin laitetoimittajia, alan palveluyrityksiä kuin tutkimustahoja vastaamassa kävijöiden kysymyksiin – allekirjoittanut mukaan lukien. 3D-tulostusta nähdään Ratkaisuklinikalla konkreettisesti. Keskiviikkona 25.5. kello 10 alkava Miniseminaari pureutuu 3D-tulostukseen case-esimerkkien avulla.

Jukka Tuomi

Jukka Tuomi

Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

 


25. huhtikuuta 2016 9.25

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää

Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin viime vuonna toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat torjumaan ilmastomuutosta muun muassa pienentämällä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on kannatettava mutta vaativa. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia päästöttömiä energiamuotoja.

Euroopassa pyrkimys päästöttömään sähköntuotantoon on johtanut laajaan uusiutuvien energiamuotojen tukipolitiikkaan, joka on osunut talouden kannalta huonoon ajanjaksoon. Vuosia kestäneen matalan talouskasvun ja tukien yhdistelmä on painanut sähkön hinnan markkinoilla keinotekoisen alas. Tämän hetkisen sähkön markkinahinnan perusteella uusia, markkinaehtoisia investointeja ei synny korvaamaan poistuvaa kapasiteettia.

Suomen kaksi ongelmaa

Ruotsi on Saksan tavoin ajamassa ydinvoimaa alas. Norjassa sähköntuotanto perustuu pääosin vesivoimaan. Pohjoismaisilla markkinoilla vesivoima ja tuulivoima täydentävät toisiaan, mutta kulutushuippujen aikana sähköstä voi tulla pulaa, jos sademäärät jäävät pieniksi. Mutta miten on Suomen laita?

Suomen tilanne on ongelmallinen kahdesta syystä. Kotimainen tuotanto ei vastaa kulutusta, mutta tuontia ei voi rajallisen siirtoverkon vuoksi juuri lisätä. Suomi elää yhteisten markkinoiden ja sähkön tuonnin varassa. Viime tammikuun kulutushuippujen aikana siirtoverkot viritettiin äärimmilleen.

Ilmastovelvoitteiden täyttäminen edellyttää monipuolista päästötöntä sähköntuotantoa, mutta edes Hanhikiven ja Olkiluodon laitosten valmistumisen jälkeen Suomi ei ole omavarainen, sillä Suomen nykyiset ydinvoimalat ovat elinkaarensa loppupuolella.

Huoltovarmuudesta laajempikin huoli Euroopassa

Sähkön hinnan lasku ja tuotannon kannattamattomuus ovat pakottaneet sulkemaan jopa melko uusia voimalaitoksia eri puolilla Eurooppaa. Euroopan komissio on ilmaissut huolensa http://ec.europa.eu/competition/sectors/energy/capacity_mechanism_report_fi.pdf sähkön toimitusvarmuudesta. Nykyinen tilanne sähkömarkkinoilla ei näytä tuottavan riittävästi investointeja vastaamaan kysyntään. Se on huono uutinen sekä taloudelle että ilmastolle.

Fennovoima vastaa investointihankkeena erilaisiin tarpeisiin. Tehtävänämme on rakentaa sähköntuotantoa omistajillemme. Hanhikivi 1 korvaa poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja paikkaa tulevaisuuden sähköpulaa. Sivutuotteena se piristää Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Sähkömarkkinoiden tilanne on kysymyksenä hyvin laaja, mutta selvää on, että lisää päästötöntä tuotantoa tarvitaan. Emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan, että joku muu rakentaisi Suomelle maan tarvitseman sähköntuotannon. Meidän on itse kannettava vastuu siitä, että meillä on tarpeeksi sähköä tässä maassa teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeisiin.

Toni Hemminki tj Fennovoima

Toni Hemminki
toimitusjohtaja
Fennovoima Oy

Lue Fennovoiman kuulumisia: www.fennonen.fi

Toni Hemminki puhuu Pohjoinen Teollisuus -kongressissa 25.5. aiheenaan Hanhikivi 1 -projektin tilannekatsaus.

Teksti on julkaistu Kauppalehden Energiablogissa 19.4.2016
http://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/fennovoima-meidan-on-itse-pidettava-huolta-siita-etta-sahkoa-riittaa


5. huhtikuuta 2016 9.20

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä

Suomessa tapahtuvan malminetsinnän pinta-ala kasvoi viime vuonna Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tilaston mukaan. Tämä on viite siitä, että toimijat ovat optimistisia Suomen maaperästä tehtävien löydösten suhteen. Malminetsijöiden tekemien kairausten määrä kuitenkin laski viime vuonna.

Kaivosteollisuutta painaa tällä hetkellä metallien hintojen lasku. Potentiaalia Suomessa on, mutta uusien kaivosten perustamisia ei ole nähty vähään aikaan. Uudet kaivoshankkeet etenevät nyt malminetsinnän vaiheesta eteenpäin hitaasti. Suomea pidetään houkuttelevana kaivosteollisuuden investointipaikkana.

Malminetsinnän kasvaminen on positiivinen signaali suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Metallien hinnat ovat syklisiä, ja jossain vaiheessa ne lähtevät taas nousuun.

Malmia etsii Suomesta moni, tilaston mukaan kaikkiaan 42 yhtiötä viime vuoden aikana. Aktiivisia investointeja kaivostoimintaan on tehnyt niistä noin neljännes.

Esiintymästä kannattavaksi kaivokseksi Agnico Eagle

Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella tuotamme kultaa. Kullan hinta on ollut hieman mollivoittoinen, mutta lasku ei ole ollut yhtä jyrkkä kuin monen muun metallin kohdalla. Kullasta maksetaan nyt noin 1230 dollaria unssilta.

Muiden kaivostoimijoiden tavoin myös Agnico Eagle etsii paraikaa uusia malmiesiintymiä. Olemme optimistisia esiintymien suhteen. Nykyinen pitkäikäiseksi arvioitu Suurikuusikon kaivos toimii vielä ainakin pari vuosikymmentä.

Jotta kaivos kannattaa, hyvä esiintymä on olennainen lähtökohta. Kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat sen lisäksi lukuisat muut asiat. Malmin nostaminen ja prosessoiminen metalliksi on kyettävä tekemään kilpailukykyisesti. Nämä operatiiviset toiminnat tarkoittavat esimerkiksi suunnittelua, teknologiaa, prosesseja, henkilöstöä ja logistiikkaa.

Kaivoksen perustaminen on hyvin pääomasidonnaista, ja osin siksi suomalaisessa kaivosteollisuudessa näkyy nyt useita kansainvälisiä toimijoita, jotka kykenevät investoimaan voimakkaasti.

Vastuullisuus on osa kaivostoimintaa

Kaivosinvestoinnissa suomalainen byrokratia on raskas. Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen, niin tärkeä osa toimintaa kuin se onkin, vie pahimmillaan vuosia. Toivomme nopeampaa käsittelyaikataulua.

Kaivostoiminta on teollista toimintaa, aivan kuten muukin teollisuus. Sillä on vaikutuksensa ympäristöön. Toimimme saamiemme lupien ja ehtojen mukaisesti ja pidämme huolen, että olemme lupaustemme arvoisia.

Kaivostoimijan ja paikallisten asukkaiden väliset keskustelut ovat osa Agnico Eaglen toimintaa. Kerromme toiminnastamme eri tilaisuuksissa. Esimerkiksi viime syksynä kyläiltojen keskusteluissa oli mukana riippumattomia asiantuntijatahoja. Suuri osa paikallisista ihmisistä onneksi luottaa meihin. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteista huolehtiminen kuuluvat vahvan ja kokeneen kaivostoimijan toimintaperiaatteisiin.

Kaivos tuo paikkakunnalle paljon verotuloja ja töitä. Esimerkiksi Kittilän kaivoksella on töissä noin 430 henkilöä ja 330 urakoitsijaa joka päivä. Suuri osa käyttämistämme laitteista hankitaan suomalaisilta yrityksiltä.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokoaa yhteen teollisuuden toimijoita alueellisesti. Agnico Eagle on mukana. Kerromme messuilla toiminnastamme ja viestimme siitä, millainen toimija olemme pohjoisilla alueilla. Odotan tapahtumalta mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja.

Mikko Korteniemi 

Mikko Korteniemi
Kittilän kaivoksen johtaja,
Agnico Eagle

AGNICO_EAGLE


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016